Kulttuuripsykologinen analyysimenetelmä. Julianin tarina on pop-bändi Manic Street Prayers pop-bandin vaikutuksesta. Sekä analyysi, kuinka musiikkikokemukset muuntuvat symbolisiksi resursseiksi. Tällä tavalla media ja mielikuvitus liittyvät mielestäni yhteen.
Tania Zittoun on käsitellyt mielikuvitusta symbolisena resurssina, joka on olennainen nuoruuden murroksista selviytymisen kannalta.
haastattelemat nuoret kertovat musiikin, kirjallisuuden vaikutuksesta murrosvaiheissa. Zittoun analysoi nuorten kertomuksista sitä,
1) kuinka taiteesta tulee merkityksellistä nuorelle ja millaisiin kokemuksiin liittyy taiteen muodostuminen
2) varsinaiseksi symboliseksi resurssiksi. Kuinka nämä
3) resursseja käytetään murrosvaiheissa ja monenlaisisiin tarpeiisiin. Ja mikä merkitys
4) yhteisöllisellä jakamisella on symbolisten resurssien kasvamisessa.
Zittoun tarkastelee pop-kulttuuria nuoren kehityksen perspektiivistä, hän keskittyy yksittäisiin henkilöihin ja siihen kuinka esimerkiksi jostakin bandistä tulee jollekin erityisen merkitsevä. Voimakas immersio, eläytymisen ja syventymisen prosessi joka tällaisessa palvelee Zittaun mukaan laajaa persoonallisten tarpeiden kokonaisuutta. Tämän voi nähdä symbolisten resurssien muodostumisen merkkinä, kyseessä ei ole enää vain yksittäinen taideobjektista nauttiminen, vaan sen muuntuminen resurssiksi, joka liittyy moniin asioihin. (Zittoun 2006,130.)
Julianin tarina on pop-bandi Manic Street Prayers pop-bandin vaikutus hänen nuoruuden kriiseihinsä. Hänen kiintymyksensä yhteen bändiin liittyy ensin nuoruuden masennusvaiheisiin, erityisesti mummon kuolemaan. Sama bandi vaikuttaa siihen, että hän hakee yliopistoon opiskelemaan. Hänestä hän liittyy bandin faniyhteisöön ja samalla hän kiinnostuu yhteiskunnallisista asioista.
Haastattelussa Julia saa siis kertoa vapaasti oman tarinansa pop-bändin vaikutuksesta hänen elämässään. Haastattelija tekee täydentäviä ja tarkentavia kysymyksiä. Kun Julia kertoo opiskelijakämppään muuttamisesta, haastattelija selvästikin pyytää häntä kuvailemaan sisustusta, mitä kirjoja ja musiikkia hän toi mukanaan. ym. Keskeisenä olivat Manic Street Preachers -bandin albumit.
Zittoun katsoo, että Julianin tarina on muodoltaan hyvin yleinen, samankaltaisia tarinoita voidaan myös analysoida kulttuuripsykologisesta näkökulmasta. Olennaista on huomata kuinka yksittäisen fanituksen kohteen merkitys ei ole yksittäinen vaan siitä rakentuu symbolinen resurssi. Sitä ei myöskään käytetä vain yhteen kriisiin, vaan resurssina niitä käytetään hyvinkin erilaisissa muutostilanteissa. (132).
Julianin itsensä tarinallistama Manic Street Preachers -bandin vaikutus elämässäni alkaa siitä, kuinha hän vahingossa osti levyn, josta ei pitänyt. Myöhemmin toisten nuorten joukossa keskustellessaan bandin tarina nousi esiin, ja kertomus laulajasta joka katosi, vaikutti Juliaan voimakkaasti. Hieman aikaisemmin hänen mummonsa oli kuollut ja se oli suuri menetys Julialle. Hän liittää surullisen nuoruusvaiheen Manic Street Preachers bandin luomiin tunnelmiin, lyriikoilla ei ollut vielä silloin erityistä merkitystä.
Analyysissaan Zittoun välttää Julian kokemusten psykologisointia, mummon menetys ja nuoruuden depressiot ovat vain tausta joka vaikutti, kun keskustelu toisten nuorten kanssa sysäsi liikkeelle emotionaalisen prosessin. Ei ole tarpeen tietää, miksi tuot tarina kadonneesta laulajasta vaikutti niin voimakkaasti Juliaan, olennaista on että se vaikutti ja hänen kriiseissään.
Zittoun analyysin metodi, jossa huomio kiinnittyy siihen, kuinka 1) symbolinen kohde muodostuu tärkeäksi, kuinka se 2) mahdollistaa suhteen nuorten ryhmään jossa kokemukset jaetaan, ja kuinka tarina kadonneesta laulajasta tulee 3) persoonallisesti merkitseväksi Julialle. (Zittoun 2006, 133).
”This semantic dynamic seems to have enabled Julia to turn the music album into a symbolic resource” (134) Eli analyysi siis hahmottaa symbolisen resurssin muodostumisprosessin. Julia sanoi ”It kind of articulates how I was feeling as well” (134).
Musiikkikokemus 1) suuntasi ja rajasi Julian mielialan pohjalta nousevaa epämääräistä tunnetta, 2) tämä emootion artikuloituminen musiikin kautta auttoi Juliaa ulkoistamaan sitä sekä luomaan etäisyyttä, 3) hän on löytänyt bändin musiikista luotettavan oppaan. Julia laajentaa kiinnostustaan ja Manic resurssejaan hankkimalla muut levyt, perehtymällä sanoituksiin ym. ja vahvistaa näin tätä symbolista resurssiaan.
Nuoren kertoma tarina siitä, kuinka tietty bändi on vaikuttanut häneen hahmottaa kulttuuripsykologisen analyysin myötä, kuinka tietty bändi tai muu symbolinen kohde kehittyy merkitykselliseksi ”symboliseksi resurssiksi” joka voi yksilöllä liittyä moniin erilaisiin pyrkimyksiin, kuten Julialla mummon kuoleman ja nuoruuden ahdistukseen kokemuksista uuden sosiaalisen roolin löytämiseen koska hän päätti hakeutua opiskelelmaan.
Bändin lyriikoiden vaikutukseen ei haastattelussa perehdytty. Zittoun kiinnitti huomion pikemminkin intertekstuaalisiin vaikutteisiin, eli kirjallisuuteen joihin sanoitukset viittasivat. Kuten Ken Keseyn Yksi lenti yli käenpesän ym. Nämä intertekstuaaliset seikat paljastivat, kuinka bändi vaikutti myös Julian maailmankuvaan, haastattelussa tuli ilmi myös fanivaiheen myötä tapahtuva yhteiskunnallinen aktivoituminen. Julia tutustui bändin jäsenille tärkeään kirjallisuuteen kuten Camusin eksistentialismiin, Marxiin ja Orwelliin. Ne vaikuttivat hänen valintoihinsa opiskelijana.
Tania Zittoun: Transitions: Development Through Symbolic Resources, 2006, 127 -183.
