Luomutilalla Brandenburgin maaseudulla kasvanut filosofi Eva von Redegger ajattelee yhä maata, maanomistusta, ja kuinka viljelijät kokevat että heiltä vain otetaan jatkuvasti. Viimeaikainen dieselkapina ilmaisee viljelijöiden kokemusya: nyt heiltä ollaan viemässä dieselitkin tankista. Redeggerin artikkeli julkaistiin Guardianissa.
Diesel on niin olennainen osa viljelyä, että siitä on tullut osa viljelijöiden identiteettiä. Näin Redeggerin mukaan fossiilittomaan viljelyyn siityminen on käymässä mahdottomaksi. Vaikka juuri tuo siirymä on ollut monien luomutilallisten tavoite.
Dieselkapinan symboliksi ovat nousseet tyhjät kumpparit, ja niihin spreijattu risti. Niitä on ilmestynyt teiden varsille ja risteyksiin ilmaisemaan viljelijöiden pitkään kestänyttä ahdinkoa. Tyhjät kummparit, kuin hanskat naulassa.
Kummppareita alkoi ilmestyä teiden varsille sen jälleen, kun Saksan hallitus (demarit, vihreät ja liberaalit) ilmoitti poistavansa viljelijöiltä dieselin verovapauden.
Vaikka dieselkapina on oikeistopopulistinen omistamisen ja massiivisten traktoreiden näytös, se kätkee sisälleen myös viljelijöiden ahdingon, joka ilmenee epätoivoisena ylpeytenä.
Redegger: ”Viljelijöiden itsemurhien määrä on poikkeuksellisen korkea, maatilat kuolevat, joka toinen tila on suljettu 1990 luvun jälkeen. Harva tila kannattaa, viljelijät tekevät työtä kohtuuttomasti. Työolot ovat huonot, ja siksi jatkajia tiloille on vähän.”
Tyhjät kumpparit symboloivat näitä jatkuvia vaikeuksia, sosiaalista hätää, josta omaisuudestaan ylpeä viljelijä ei puhu. Siksi painopiste on dieselissä, josta on tullut elämän ehto. Näin kapinoille antavat pontta 10 tonnin painoiset traktorit, joka tukkivat tiet – kukin niistä on omakotitalon arvoinen.
Redegger: ”Niin takapajuiselta kuin polttoaineeseen keskittyminen tuntuukin, valitukset ovat osittain perusteltuja. Fossiilisten polttoaineiden käytölle maataloudessa ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa. Maanmuokkaus vaatii sitä ”.
Näin puhuu siis ekofilosofi, luomuviljelyn puolustaja. Hän kannattaa valikoitua veronpoistoa dieseliltä eli Saksan Pienviljelijöiden liiton kantaa.
Redegger: ”On olemassa edistyksellinen tapa kritisoida kaikkea tätä. Pienet maatilat pitäisi vapauttaa polttoaineverosta, ja vähittäiskauppiaiden kanssa on neuvoteltava poliittisesti tuetut hintatakuut. Vielä tärkeämpää on, että tarvitaan taloudellisia kannustimia ja oikeudellisia puitteita, jotta voidaan siirtyä ilmastoystävällisiin ja kestäviin viljelymuotoihin.”
Suurin osa viljelijöitä jakaa kuitenkin oikeistolaiset tavoitteet: he kokevat puolustavansa omaisuuttaan, ja vaikenevat tulevaisuudesta sekä epävarmuuden ja toimeentulon ongelmista.
Redegger: ”Viljelijät valittavat, vaikka heitä tuetaan erityisen paljon, kaikki heistä kokee tuet nöyryyttävänä… Viljelijät ovat tuskallisen tietoisia siitä, että he eivät tienaa rahojaan kumpparit jalassa vaan sisällä pöydän ääressä.”
Suuri osa viljelijöistä häpeää tukiaisia, mutta kokee että heidän omaisuuttaan sosialisoidaan. Siksi monet tukevat äärioikeistolaista AfD puoluetta. Vaikka puolue haluaa leikata maataloustukia, ja todellisuudessa viljelijät ovat jäämässä entistä enemmän markkinoiden armoille. Näin epätoivo on kääntymässä tuhoisaksi.
Redegger: ”Viljelijät vain vihaavat monien yrittäjien tavoin valtiota, joka suojelee heitä. Markkinat tarjoavat entistä vähemmän turvaa. Taloudellinen turvallisuus heikkenee, koska kauppa ja supermarketit ovat siirtyneet lyhytaikaiseen hinnoitteluun ja markkinavaihteluihin.”
Redeggr: ”Tämä (dieselkapina) ei huomioi epävarmoja sosiaalisia oloja vaan se politisoi omaisuuden puolustuksen. Halpa dieselöljy nostetaan pyhäksi alueeksi, eikä siihen saa puuttua.”
Näin dieselkysymys kiihdyttää ja poistaa asiayhteydet ja erot viljelijöiden välillä. Ei tunnisteta eroa niiden välillä, joilla dieseliä on, ja joilla ei kohta ole siihen varaa.
Redegger: ”Poliittisena teoreetikkona kutsun tätä (dieselveron vastustusta) kostonhimoiseksi reaktioksi etuoikeuden menettämiseen… Tästä etuoikeudesta on tullut kuvitelma: “aavemaista omistusoikeutta”, ikään kuin tuo menetys olisi jonkinlainen amputointi.”
Kun teiden varsilla on saapasparien ripustuksia, niiden yhteys dieselkapinaan alkaa näyttää kammottavalta, kaksi raajatonta saapasta ilmaisee ambutointia. Dieseloikeuteen puuttuminen koetaan jo vamman tuottamisena.
Redegger:” En odottanut koskaan näkeväni sitä (dieselkapinaa) niin kirjaimellisesti lavastettuna kuin noissa uhkaavissa, raajattomissa saappaissa.”
Se, että oikeus dieseliin tehdään pyhäksi oikeudeksi ja kiintymykseksi josta pidetään kiinni, haittaa erityisesti vihreään energiaan siirtymistä.
Redegger: ”Kun dieselistä tulee tällä tavalla pyhää viljelijöille. Silloin häviää kysymys siitä, mitkä pitkän aikavälin rakenteelliset muutokset maataloudessa voisivat vähentää sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Sen sijaan kaikki dieselin haastaminen koetaan hyökkäyksenä vapautta vastaan.”
Referaatti Eva von Redeggerin artikkelista The Guardianissa 20.1.2024
